Juhlarahojen arvo

Kuten jo nimikin kertoo, juhlaraha on oikea raha, jolla on jokin nimellisarvo. Useimmat valtiot lyövät juhlarahoja vain rajoitettuja määriä, jonka seurauksena juhlarahojen arvo keräilykohteena voi monesti olla rahan nimellisarvoa korkeampi.  Juhlarahat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: jalometalleihin lyödyt juhlarahat ja tavallisiin metalliseoksiin lyödyt rahat. Yleisin juhlarahoissa käytetty jalometalli on hopea ja hyvänä kakkosena tulee kulta. Jalometallisten juhlarahojen arvo on aina vähintään niiden sisältämän metallin arvo. Esimerkiksi ensimmäinen suomalainen euroarvoinen kultaraha on vuodelta 2002, ja sen nimellisarvo on 100 euroa mutta rahan sisältävän kullan arvo on liki 400 euroa. Suomessa lyödään vuodessa vain yksi kultainen juhlaraha. Hopeisten juhlarahojen nimellisarvo on 10 euroa tai 20 euroa ja niitä lyödään Suomessa vuosittain noin 3–5 erilaista kolikkoa.

Pyydä ilmainen arviointi

Arviointipalvelumme on ilmaista. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että juhlarahoissa kultarahan arvo on noin 50-kertainen saman kokoiseen hopearahan arvoon verrattuna.

Juhlarahat ovat suosittuja keräilykohteita

Suomessa valmistetaan nykyään selvästi vähemmän juhlarahoja kuin aikaisemmin, joten niiden keräilyarvo (jota myös kutsutaan numismaattiseksi arvoksi) säilyy paremmin kuin aikaisemmin. Viimeisintä suomalaista kultarahaa, 100 euroa vuodelta 2022 ”Kansallisbaletti”, on lyöty vain 950 kappaletta. Tästä rahasta on tulossa keräilyharvinaisuus, sillä sitä keräävät muutkin kuin numismaatikot. Kultaiset juhlarahat voivat siis hyvinkin olla arvokkaita keräilijän silmissä. Ensimmäinen euroarvoinen kultaraha, 100 euroa vuodelta 2002 ”Keskiyön aurinko”, on kaunis raha mutta sitä on lyöty 25 000 kpl, joten sillä ei ole varsinaista keräilyarvoa ja sen arvo perustuu puhtaasti rahan sisältämän kullan arvoon.

Kahden ja viiden euron juhlarahat

Suomessa lyödään myös kahden euron ja viiden euron kaksimetallisia juhlarahoja.

Kahden euron juhlarahoja valmistetaan miltei kaikkien euromaiden yleisen käytännön mukaan joka vuosi kaksi erilaista. Nämä erikois-kaksieuroiset ovat virallisia maksuvälineitä ja siten käypiä koko euroalueella, ja niiden lyöntimäärät ovat vaihdelleet 500 000 – 2 500 000 kappaleen välillä. Näitä rahoja lasketaan rahalaitosten kautta normaaliin kiertoon, joten varsinaista keräilyarvoa niillä ei monastikaan ole. Erikseen lyödään pieni määrä kahden euron Proof-rahoja, joissa on mukana aitoustodistus ja näillä on jonkin verran keräilyarvoa.

Suomen viiden euron juhlarahoilla on yleensä pientä keräilyarvoa, koska lyöntimäärät ovat olleet 18 000 – 200 000 kappaletta. Uusimpia on tehty vähiten.

Muiden maiden juhlarahat

On myös maita, jotka valmistuttavat suuren määrän erilaisia juhlarahoja ja niiden myynti on näille valtiolle tärkeä tulolähde. Esimerkiksi pieni Cookinsaaret (Cook Islands), jossa asukkaita on noin 18 000, valmistuttaa vuosittain kymmeniä erilaista hopeisia ja kultaisia juhlarahoja, jotka myydään pääasiassa ulkomaisille keräilijöille. Muita samankaltaisia numismaattisesti ”ahkeria” pieniä saarivaltioita ovat erityisesti Niue, Nauru ja Tristan da Cunha). Samaten ovat viime vuosikymmeninä monet muut pikkuvaltiot sekä kehittyvät valtiot lyötättäneet valtavasti juhlarahoja, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä itse lyöttäjävaltion kanssa.

Myös Euroopassa on pikkuvaltioita (kuten Gibraltar, Guernsey, Isle of Man ja Jersey), jotka ovat jo vuosikymmeniä tuottaneet mitä moninaisimpia jalometallisia juhlarahoja pelkästään kansainvälisille numismaattisille markkinoille. Euroalueella ovat erityisesti Ranska, San Marino ja Vatikaani tuottaneet markkinoille runsaasti vain keräilijöille suunnattua numismaattista materiaalia.

Ostamme sekä suomalaisia että ulkomaisia juhlarahoja

Arviointipalvelumme on ilmainen. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että juhlarahoissa kultarahan arvo on noin 50-kertainen saman kokoiseen hopearahan arvoon verrattuna.

Juhlarahat on yleensä pakattu säilytyskoteloon aitoustodistuksen kera. Jos säilytystodistus tai aitoustodistus puuttuu, maksamme kustakin kolikosta 10 euroa vähemmän. Jos numismaattisen kolikon kunto on alle normaalitason, maksamme siitä alle hinnastohinnan. Lopullinen hinta vahvistetaan myyjälle, kun olemme tarkistaneet kolikon laadun.

ÄLÄ KOSKAAN OTA RAHOJA POIS NIIDEN SUOJAKAPSELEISTA, pienetkin käsittelyn ja erityisesti puhdistamisen jäljet alentavat rahojen arvoa!

Copyright © 2022

© Stenvest Oy: Klaus Damstén, Siltatie 3 A 9, 00140 HELSINKI | info@kultakolikko.fi