Ostan kaikenlaisia suomalaisia seteleitä

Suomen setelit – selvitä arvo ilmaiseksi

Ostamme suomalaisia seteleitä, pyydä seteleistäsi ilmainen arvio! Erityisesti 500, 1 000 ja 5 000 markan setelit kiinnostavat meitä.

Ostamme kaikkia autonomian ja itsenäisyyden aikojen seteleitä vuosilta 1860-1993. Ensimmäiset suomalaiset kopeekka-arvoiset (markka otettiin käyttöön 1. huhtikuuta vuonna 1860) setelit laskettiin liikkeelle vuonna 1812. Nykypäivänä kaappien pohjille pölyttymään jääneet setelit saattavat olla paljon arvokkaampia kuin vuosia sitten. Suomalaisten seteliesi arvo euroissa voi olla yllättävän suuri!

Tarkista täältä löytyvistä arvolistoista onko Suomen seteleilläsi keräilyarvoa »

Ostan ja arvioin mielelläni kaikenlaisia suomalaisia seteleitä, erityisesti 500, 1 000, 5 000 ja 10 000 markan seteleitä. Sivustollani olevan lomakkeen mukana voit lähettää kuvan omistamistasi seteleistä, jolloin pystyn helpommin tarjoamaan asiallisen hinta-arvion.

Hinta-arvio on ilmainen! Soita alla olevaan numeroon tai klikkaa pyydä hinta-arvio ja täytä lomake.


Suomen seteleiden liikkeellelaskun alkuvaiheet

Kaikki tämän sivun kuvat ovat peräisin Michael Wideniuksen kokoelmista.

Suomi sai omat viralliset pankkisetelinsä vuonna 1812, jolloin edellisenä vuonna 1811 perustettu Stofurstendomet Finlands Wäxel- Låne- och Depositions Contor (Suomen Pankki) alkoi laskea Turun konttoristaan (Åbo Contor) liikkeelle rahapulaa helpottamaan pieniarvoisia 20, 50 ja 75 kopeekan seteleitä. Vuosina 1818 – 1821 käytettiin myös liikkeellelaskupaikasta nimeä Åbo Bank. Setelistö täydentyi vuonna 1819 Helsingfors Bank’in nimissä liikkeelle lasketuilla 1, 2 ja 4 ruplan seteleillä. Kaikki nämä setelit olivat yksinkertaisesti toteutettuja seteleitä, jotka olivat lunastettava Venäjän assignaatti- eli paperiruplilla. Toiminnan siirryttyä Helsinkiin parannettiin myös seteleiden painoteknistä laatua vuodesta 1822 alkaen, ja Venäjän rahaolojen vakiinnuttua korvautuivat assignaattikatteiset setelit hopearuplakatteisilla 3, 5, 10 ja 25 ruplan seteleillä, jotka vastasivat nimellisarvoiltaan Venäjän setelistöä.  Venäjällä oli lisäksi kierrossa 50 ja 100 hopearuplan setelit, mutta niitä pidettiin Suomen oloihin liian suurina.

Ensimmäiset markka-arvoiset setelit vuosilta 1860 ja

Vuonna 1860 Suomen saatua oman rahayksikkönsä, Suomen markan, joka oli määritelty Venäjän hopearuplan neljäsosaksi, oli myös setelistö uusittava. Heti vuodesta 1860 laskettiin liikkeelle 1 ja 3 markan arvoiset markkasetelit. Sarja täydentyi parin vuoden päästä, kun 12, 20, 40 ja 100 markan arvoiset setelit laskettiin liikkeelle 1862. Nämä hopeakatteiset markkasetelit olivat käytännössä vastinparit Venäjän 3, 5, 10 ja 25 hopearuplan seteleille. 40 markan setelistä jouduttiin hyvin nopeasti luopumaan erittäin hyvien 40 markan setelin väärennösten tultua rahaliikenteeseen. 

Setelistöä täydennettiin 1875, kun käyttöön tulivat 5 ja 10 markan arvoiset setelit. Vuonna 1877 Suomen liityttyä kultakantaiseen Latinalaiseen rahaunioniin, oli myös setelistöä uusittava ja liikkeelle laskettiin mallin 1878 kultakatteiset 5, 10 ja 500 markan arvoiset setelit.

Väärennetyt setelit yleistyivät

Mallin 1878 10-markan seteli oli pian väärennöstulvan takia uusittava, ja uusi mallin 1882 setelisarja sisälsikin uudistetun 10 markan setelin ja uudet 20 ja 100 markan setelit. 20 markan setelit olivat nyt vuorostaan väärentäjien suosiossa, ja uudistettu mallin 1883 20 markan seteli laskettiinkin väärennösten takia liikkeelle ja vanhan malliset setelit kerättiin pois rahaliikenteestä. Setelisarja viimeisteltiin 50 markan setelillä mallia 1884.

Kilpajuoksu väärentäjien kanssa jatkui ja setelistöä uusittiin seuraavaksi kokonaan uudelleensuunnitellulla 5 markan setelillä mallia 1886, joka oli ensimmäinen suomalaiselle paperille omassa Suomen Pankin setelipainossa painettu seteli. Setelien uusiminen jatkui 10 markan setelillä mallia 1889 sekä 20 markan setelillä mallia 1894.

Paino- ja valokuvaustekniikan kehittymisen myötä oli jälleen aika uusia setelistöä ja käyttöön otettiin mallin 1897/98 kokonaan uudelleen suunnitellut 5, 10, 20, 50, 100 ja 500 markan setelit, jotka painettiin itävaltalaiselle erikoispaperille englantilais-suomalaisena yhteistyönä siten, että markkaseteleiden etupuoli painettiin erikoispainotekniikalla Englannissa ja taustapuoli tavanomaisella setelipainotekniikalla Suomen Pankin setelipainossa. Nämä markkasetelit olivat laadullisesti katastrofaalisen huonoja: etenkin etupuolen painatus kului ja jopa liukeni veteen hyvin nopeasti. Eikä näistäkään seteleistä ollut loppujen lopuksi kummoistakaan vastusta väärentäjille. Kesti kuitenkin yli 10 vuotta, ennen kuin saatiin jälleen kerran täysin uudistettu, mutta kokonaan kotimainen Eliel Saarisen kansallisromanttisesti suunnittelema mallin 1909 setelisarja. Sitä oli täydennetty 1 000 markan setelillä, joka oli ilmestyessään kautta aikain Suomen kaikkien aikojen ostovoimaisin seteli, vastaten yli 290 grammaa puhdasta kultaa eli nykyrahassa noin 17 000 euroa.

Ensimmäisen maailmansodan vaikutukset suomalaisten setelien tuotantoon

Mallin 1909 setelisarjaa täydennettiin I maailmansodan aiheuttaman kultakannasta luopumisen ja tuntuvan inflaation aikaansaaman hopearahojen hamstraamisen aiheuttaman vaihtorahapulan takia vuonna 1915 hyvin pelkistetyllä 1 markan setelillä, joka uudelleen suunniteltiin heti seuraavana vuonna 1916.  Myös pienet 25 ja 50 pennin setelit mallia 1916 ehdittiin suunnitella, mutta ne otettiin käyttöön vasta itsenäisyyden myötä mallin 1918 setelistössä. Itsenäistymistä seuranneet alkuvuoden 1918 tapahtumat saivat aikaan sen, että punaisen Kansanvaltuuskunnan hallussa olleessa Suomen Pankin setelipainossa jatkettiin luvatta 1, 5, 20, 100 ja 500 markan seteleiden mallia 1909 tuotantoa. Valkoisten hallitsemassa Suomen väliaikaisessa pääkaupungissa Vaasassa painettiin varsin alkeellisissa oloissa Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemia 25, 100 ja 500 markan Vaasan-Osake-Pankin konttokuranttishekkejä, joille annettiin laillisen rahan asema. Myös monilla paikkakunnilla laskettiin liikkeelle omia hätäseteleitä, shekkiseteleitä tai rahalipukkeita vaihtorahapulaa lievittämään. Laillisen hallinnon saatua setelipainon haltuunsa havaittiin Kansanvaltuuskunnan laajamittainen laiton setelien tuotanto, ja hallitus päättikin välitömästi julistaa kaikki laittomasti painetut 5, 20, 100 ja 500 markan setelit (joiden sarjanumerot tunnettiin setelipainon kirjanpidon ansiosta) mitättömiksi. Vain yhden markan laittomasti painetut setelit säilyivät käypinä, koska arveltiin niiden mitätöinnin aiheuttavan eniten haittaa kaikkein vähävaraisimmalle kansanosalle.

Maailmansodan jälkeinen aika

Olojen vakiinnuttua vuonna 1918 oli nopeasti uudelleensuunniteltava markkasetelistö, erityisesti Kansanvaltuuskunnan laittoman setelien tuotannon ja liikkeellelaskun takia. Kaikki Kansanvaltuuskunnan painamat setelit 1 markan seteleitä lukuun ottamatta oli julistettu laittomiksi. Koska nämä laittomat setelit poikkesivat aidoista vain sarjanumeroidensa osalta, oli sekasotku valmis. Hyvin pikaisesti laskettiin liikkeelle 5, 10, 20, 50, 100 ja 500 markan seteleitä mallia 1909, uudelleen aloitetulla sarjanumeroinnilla ja lisämerkinnällä Litt A.

Koska Litt A-setelit olivat yhä alkuperäisten värisiä oli epäselvyyksien välttämiseksi Kansanvaltuuskunnan tuottamat nimellisarvot suunniteltava nopeasti uudelleen riittävän erinäköisiksi muuttamalla niiden väritystä ja lisäpainamalla Sarja II. Seteleiden design oli muutoin muuttumaton, paitsi 500 markan setelin etupuolelta oli poistettu vaakunakotka. Uudistetun mallin 1918 markkasetelistö oli muuten 1909-sarjan kaltainen, mutta nyt oli kaikkien arvojen etupuolelta poistettu vaakunakotka ja tunnuspuolelta venäjänkieliset arvomerkinnät. Myös väritystä oli muutettu vastaamaan mallin 1909 Sarja II värejä. Ja kuten mainittu, sisälsi tämä setelisarja myös pienarvot 25 ja 50 penniä sekä 1 markka. Oman hankaluutensa toi 1920-luvun alussa ilmaantunut suuri erä kommunistien Neuvostoliitossa tuottamia varsin hyviä 1 000 markan setelin mallia 1918 väärennöksiä.

Suomen itsenäistymisen myötä otettiin käyttöön kokonaan uudistettu setelistö

Itsenäistymisen ja olojen vakiintumisen myötä oli aika perusteellisesti uusia Suomen koko setelistö. Eliel Saarinen sai jälleen suunnittelutehtävän. Tuloksena syntyi klassinen mallin 1922 setelisarja, johon kuuluivat 5, 10, 20, 50, 100, 500 ja 1 000 markan setelit. Sodan pilvien kerääntyessä uhkaavasti jouduttiin setelistöä täydentämään hieman muunnelluilla mallin 1939 Litt D 5, 10, 20, 50 ja 100 markan sekä mallin 1922 Litt D 1 000 markan seteleillä. 

Karjalan linnoitustöiden aikaansaaman suurten setelien tarpeen vuoksi valmistettiin syksyllä 1939 5 000 markan seteleitä painamalla ”5000 VIISITUHATTA MARKKAA FEMTUSEN MARK SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK” sekä 2 allekirjoitusta varmuusvarastoon v. 1932 varaseteliksi väärennösten varalta painettujen 500 markkaa 1922 Litt A seteleiden etusivulle. Seteli korvattiin vuonna 1940 aivan omantyyppisellä mallin 1939 5 000 markan setelillä ja vedettiin liikenteestä. Tätä päällepainettua 5 000 markan seteliä on jäänyt lunastamatta vain 70 kappaletta.

Talvisodan luomat uudet haasteet

Talvisodan syttyminen 30.11.1939 toi suuria uhkia Suomen Pankin ja sen setelipainon toiminnalla. Kun Helsinki oli joutunut pommitusten kohteeksi heti sodan alusta lähtien, osia seteli- ja postimerkkituotannosta päätettiin siirtää Vaasaan joulukuun puolivälissä 1939. Seteleiden painotyö annettiin Vaasan Kirjapaino Oy:lle, josta vuokrattiin sekä tiloja että koneita. Vaasan Kirjapainon turvallisuus taattiin erottamalla setelipainolle suljettu tila ja käyttämällä sotilasvartiointia. Markkasetelit painettiin kirjapainon kohopainokoneilla ja luovutettiin päivittäin Vaasassa toimineelle Suomen Pankin konttorille.  Lähde: Heinonen, Antti (2017) Sodan ja rauhan rahat, s. 187–88.

Koska 1000 markan seteleiden menekki oli erittäin suuri, painettiin 1 000 markan seteliä mallia 1941 Litt E  rotaatiokoneella 17.5.–22.5.1944 yhteensä 1 000 000 kappaletta ja lisäksi vielä 12.9.–19.9.1945 yhteensä 600 000 kappaletta. Seteliä ei kuitenkaan koskaan laskettu virallisesti liikkeelle. Joitakin leikkaamattomia arkkeja kuitenkin ”katosi” ja näistä arkeista käsin leikattuja kappaleita on keräilijöiden hallussa jonkun verran.

Markkaseteleiden leikkaus kahtia

1.1.1946 määrättiin kaikki mallien 1922 ja 1939 markkasetelit 500, 1000 ja 5000 markkaa leikattavaksi keskeltä poikki. Määräys koski vain käteistä rahaa, ei rahalaitoksiin talletettua rahaa. Päätös valmisteltiin hyvin salassa ja se tuli 31.12.1945 käytännöllisesti katsoen täytenä yllätyksenä, johon kukaan ei ollut osannut varautua. Näin haluttiin saada valtiolle rahaa ja tuoda mahdolliset mustan pörssin tms. ”harmaan” kaupankäynnin avulla saatu varallisuus päivänvaloon. Oikea puolikas jäi pakkolainaksi valtiolle nimellisellä 2% korolla vuoteen 1949 asti ja vasen puolikas jäi arvoltaan puolittuneena maksuvälineenä haltijalleen. Setelien vasemmat puolikkaat olivat laillisia maksuvälineitä 16.2.1946 saakka ja ne oli vaihdettava 28.2.1946 mennessä uusiin 1.1.1946 liikkeelle laskettuihin mallin 1945 seteleihin. Vasemmat puolikkaat ovat hyvin harvinaisia.

Setelinleikkauksen takia koko setelistö oli uusittava ja korvattava vanhat ja leikatut setelit nopeasti. Mallin 1945 Litt A setelistö olikin täysin uudelleen suunniteltuja 50 ja 100 markan seteleitä lukuun ottamatta vain variaatio aiemmista mallin 1922/1939 seteleistä, joissa erot olivat lähinnä väreissä ja paperilaaduissa. 1945 Litt B setelisarja oli varsin identtinen 1945 Litt A:n kanssa.

Suomen setelisarja uudistettiin perusteellisesti vuonna 1955

Seuraava, ja ehkä dramaattisin muutos, oli vuoden 1955 setelisarja, jonka kaikki setelit olivat täysin uudelleen suunniteltu ja saman kokoisia ns. dollarimalliin. Uudet 100, 500, 1 000, 5 000 ja 10 000 markan setelit saivat osakseen kovaa kritiikkiä, ja 100 ja 500 markan setelit jouduttiinkin korvaamaan ”paremman” näköisillä 100 markan seteleillä mallia 1957 ja 500 markan seteleillä mallia 1956.

Rahanuudistus 1963

Vuoden 1963 rahanuudistus, jossa 100 vanhasta markasta tuli 1 uusi markka, ei juuri näkynyt uudessa mallin 1963 setelistössä muutoin kuin hieman muunneltuina seteleinä, joiden nimellisarvoista oli lisäksi poistettu 2 nollaa; eniten oli muutettu uutta 100 markan seteleitä. Vuosien mittaan setelistössä tapahtui pieniä muutoksia, jotka näkyivät Litt A ja Litt B seteleinä. Vuosina 1975–1980 setelisarjaa modernisoitiin ja tehtiin värikkäämmäksi. Uutuutena saatiin mallin 1975 Kekkosaiheiset 500 markan setelit. 100 markan seteli uusittiin mallin 1976 myötä ja 50 markan seteli mallin 1977 myötä. 10-markkaisesta saatiin uusittu malli 1980 ja pian lisää uusittu malli 1980 Litt A. 1 ja 5 markan setelit jäivät lopullisesti pois käytöstä.

Viimeiset markkasetelit 1986

Viimeinen täysremontti Suomen markkasetelistöön tehtiin mallin 1986 myötä, jolloin täysin uudenlaiset 10, 50, 100, 500 ja 1 000 markan setelit otettiin käyttöön. Sarjaa täydennettiin mallin 1993 20 markan setelillä. Uutta turvatekniikkaa hologrammeineen otettiin käyttöön mallin 1986/93 Litt A setelisarjan myötä, joka jäikin viimeiseksi markkasetelisarjaksi ennen euron käyttöönottoa 1. tammikuuta 2002.

Kopeekka- ja rupla-arvoiset setelit 1812 – 1862Hinnat alkaen
20 kopeekkaa 1812 – 1824 pelkistetty malli pelkällä tekstillä200 € – 1 000 €
20 kopeekkaa 1824 – 1840 malli kotkakuviolla100 € – 600 €
50 kopeekkaa 1812 – 1822 pelkistetty malli pelkällä tekstillä300 € – 1 500 €
50 kopeekkaa 1824 – 1840 malli kotkakuviolla150 € – 800 €
75 kopeekkaa 1812 – 1824 pelkistetty malli pelkällä tekstillä400 € – 2 000 €
75 kopeekkaa 1824 – 1840 malli kotkakuviolla200 € – 1 000 €
1 rupla 1819 – 1820 pelkistetty malli pelkällä tekstillä erittäin harvinainenOta yhteyttä
1 rupla 1822 – 1829 malli kotkakuviolla300 € – 1 500 €
2 ruplaa 1819 – 1820 pelkistetty malli pelkällä tekstillä erittäin harvinainen  Ota yhteyttä
2 ruplaa 1822 – 1829 malli kotkakuviolla500 € – 2 000 €
3 ruplaa 1841 – 1862200 € – 2 000 €
4 ruplaa 1819 – 1820 pelkistetty malli pelkällä tekstillä erittäin harvinainenOta yhteyttä
5 ruplaa 1841 – 18621 000 € – 5 000 €
10 ruplaa 1841 – 1857Ota yhteyttä
25 ruplaa 1841 – 1857Ota yhteyttä
Autonomian ajan setelit 1860 – 1909Hinnat alkaen
1 markka 1860 – 186780 € – 1 000 €
1 markka 19151 € – 10 €
1 markka 19161 € – 5 €
3 markkaa 1860 – 1875100 € – 2 000 €
5 markkaa hopeassa 1875200 € – 1 000 €
5 markkaa kullassa 187880 € – 500 €
5 markkaa 18975 € – 200 €
5 markkaa 19095 € – 100 €
10 markkaa hopeassa 1875Ota yhteyttä
10 markkaa kullassa 1878500 € – 3 000 €
10 markkaa 188280 € – 500 €
10 markkaa 189810 € – 400 €
10 markkaa 19095 € – 200 €
12 markkaa 1862500 € – 1 500 €
20 markkaa 1862400 € – 1 300 €
20 markkaa 1882300 € – 1 000 €
20 markkaa 188380 € – 500 €
20 markkaa 189480 € – 400 €
20 markkaa 189820 € – 300 €
20 markkaa 1909 numerot 0000001 – 98740010 € – 200 €
40 markkaa 1862Ota yhteyttä
50 markkaa 1884300 € – 1 000 €
50 markkaa 189850 € – 300 €
50 markkaa 190960 € – 300 €
100 markkaa 1862700 € – 2 000 €
100 markkaa 1882300 € – 1 000 €
100 markkaa 189840 € – 300 €
100 markkaa 1909 numerot 0000001 – 2575000100 € – 500 €
500 markkaa 18781 500 – 4 000
500 markkaa 1898300 € – 1 000 €
500 markkaa 1909 numerot 000001 – 170000Ota yhteys
1 000 markkaa 1909Ota yhteys
Itsenäisyysajan rahanuudistusta edeltäneet markkasetelit (1909-1957) Hinnat alkaen
1 markka 1916,  sarjanumerot 18288001 – 18378000, painettu 6. joulukuuta 1917100 € – 600 €
5 markkaa 1909, nro 18573001 – 19397000
 
20 € – 150 €
10 markkaa 1909,  nro 9946001 – 9999999     50 € – 200 €
10 markkaa 1909,  nro 10000000 – 10231000   60 € – 600 €
20 markkaa 1909,  nro 9646001 – 9874000
50 € – 200 €
20 markkaa 1909,  Litt A      200 € – 1 500 €
20 markkaa 1922, ilman Litt tai Litt A tai Litt B  20 € – 100 €
50 markkaa 1909,  Litt A
 
40 € – 200 €
50 markkaa 1918    40 € – 150 €
50 markkaa 1922,  ei litt tai Litt A tai Litt B 50 € – 300 €
100 markkaa 1909,  nro 2575001 – 2775000100 € – 500 €
100 markkaa 1909,  Litt A    500 € – 2 000 €
100 markkaa 1909,  Sarja II  30 € – 200 €
100 markkaa 1918 20 € – 150 €
100 markkaa 1922,  ei Litt, Litt A tai Litt B
 
30 € – 200 €
500 markkaa 1909,  Litt A
 
Arvokas, kysy hintaa
500 markkaa 1909,  Sarja II  200 € – 1 500 €
500 markkaa 1922,  ei Litt   100 € – 1 000 €
500 markkaa 1922,  Litt A  400 € – 3 000 €
500 markkaa 1922,  Litt C  30 € – 250 €
500 markkaa 1945,  Litt A ja Litt B 20 € – 150 €
500 markkaa 195510 € – 150 €
500 markkaa 1955,  * – seteli  (* on sarjanumeron vieressä)  30 € – 200 €
500 markkaa 1956,  * – seteli   50 € – 300 €
1000 markkaa 1918. Setelistä tunnetaan myös niin sanottu Pietarin väärennös, joka on kuitenkin lähes yhtä arvokas kuin aitokin.
700 € – 3 000 €
1000 markkaa 1922,  ei Litt  tai  Litt A  tai  Litt D200 € – 1 000 e
1000 markkaa 1941 Litt E
1 000 € – 5 000 €
1000 markkaa 1955,  * – seteli       30 € – 150 €
5000 markkaa 1939   150 € – 1 000 €
5000 markkaa 1945,  Litt A,  1 kirjain sarjanumerossa 60 € – 400 €
5000 markkaa 1945,  Litt A,  2 kirjainta
200 € – 1 000 €
5000 markkaa 1955    40 € – 150 €
10000 markkaa 1955
50 € – 200 €

Rahauudistuksen jälkeinen aika 1963 -1993Hinnat alkaen
1 markka 1963.  Kysy hintaa, jos sarjanumeron yhteydessä * (ns. tähtiseteli)
Kysy myös hintaa, jos sarjanumero on 8 numeroa pitkä.
5 markkaa 1963.Katso yllä
10 markkaa 1963Katso yllä
10 markkaa 1980.Katso yllä
50 markkaa 1963.Katso yllä.  Ostan myös hyväkuntoisia ilman tähteä *
50 markkaa 1977.Katso yllä.  Ostan myös, jos sarjanumerossa kirjain I
50 markkaa 1986.Ostan jos sarjanumero alkaa 399…
100 markkaa 1963.
Katso 1 mk 1963.  Ostan myös ilman * jos hyväkuntoinen.
100 markkaa 1976. Katso 50 mk 1977.
100 markkaa 1986.Ostan, jos sarjanumero alkaa 399…
500 markkaa 1975 (Kekkonen).Ilmeisesti kaunein sodanjälkeinen seteli, ostan kaikenkuntoisina, erityisesti jos * tai jos sarjanumeron alussa kirjain I.
500 markkaa 1986.Ostan myös huonokuntoisia.
1000 markkaa 1986.
Ostan myös huonokuntoisia.
klaus damstén
Copyright © 2022

© Stenvest Oy: Klaus Damstén, Siltatie 3 A 9, 00140 HELSINKI | info@kultakolikko.fi